lauantai 6. lokakuuta 2012

Pohjoismainen vesivoimakomitea 1961, otsikko Pohjolan Sanomat lehdessä

 

VOIKO TORNIONJOKEEN VIELÄKIN RAKENTAA VOIMALAITOKSEN?

 

Koskiensuojelulain mukaan: uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa Tornionjoen – Muonionjoen sivuvesistöissä Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon ja Ylitornion kunnissa, Rovaniemen maalaiskunnassa sekä Tornion kaupungissa.


Yllä oleva teksti tarkoittanee, että itse jokiin, Tornionjoki ja Muonionjoki, saa myöntää luvan voimalaitoksen rakentamiseksi.


Koskiensuojelulaki tuli voimaan 1987 ja vesilaki vuoden 2012 alussa.

 

***********************


Pohjoisen jokia alettiin valjastaa 1940-luvulla. Urho Kekkonen alkoi teollistamaan Pohjois-Suomea Eduskunnassa 1952:


***

Vuonna 1957 Pohjoismaiden neuvosto suositteli Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksille, että ne selvittäisivät yhteistyönä pohjoiskalotin vesistöjen hyödyntämistä.

*

Maat asettivatkin samana vuonna asiantuntijakomitean selvittämään vesivoimakysymyksiä.

*

Vesivoimakomitea antoi yhden raportin 1958, jossa käsiteltiin teknisiä edellytyksiä yhteistyölle. Sen jälkeen työ jatkui kolme vuotta ja päättyi joulukuussa 1961.

*

Pohjoismainen vesivoimakomitea esitti kolme vaihtoehtoa vesivoimarakentamiselle:

*

A.   Useita tavanomaisia voimalaitoksia sekä Tornion- että Kalixjokeen.


B.    Kalixjoesta johdetaan lisävettä Tornionjokeen, voimalaitokset vain Tornionjokeen.


C.   Tornionjärven vesi johdetaan Atlanttiin ja voimalaitos Norjaan.

*

Vesivoimakomitea päätyy suosittelemaan näistä vaihtoehdoista A:ta ja B:tä.

Näistä komitea toteaa, että rakentamistarvetta olisi enemmän Suomessa kuin Ruotsissa.

Jäljelle siis näytti jäävän vain yksi vaihtoehto eli B.

*

Tornionjoen mahdolliset voimalaitokset olisivat Tornionjärvestä lähtien:

Vakkokoski,

Pauranki,

Pysäkurkkio,

Porokoski,

Kurkkiokoski,

Tornefors,

Kengisfors,

Kassaniva,

Pello,

Korpikoski,

Kattilakoski,

Vuento ja

Kukkolankoski (13).


Muoniojoen mahdolliset voimalaitokset:

Lätäseno,

Lammaskoski,

Kelottiluspa,

Jänkäkoski,

Tapokoski,

Saivomuotka,

Visantokoski,

Muonio,

Kangoskoski,

Kaarnetkoski,

Aareankoski ja

Ääverkoski (12).

*

Vesivoimakomitean asettamisen jälkeen alkoi kaupanteko koskista ja rannoista 1960-luvulla. Huhuttiin, että Kekkonen ja Fagerholm olisivat myös olleet ostelijoina välittäjien kautta.

*

Vuonna 1968 valmistui Suomen ja Ruotsin väliseksi rajasopimukseksi komiteamietintö.

Siinä todetaan vesivoiman hyväksikäytöstä viitaten edellä mainittuun vuoden 1961 komiteamietintöön, että

Tornion- ja Muonionjokien suurten ja keskittyneiden putouskorkeuksien puute ja jokilaakson yleensä laakea rakenne tekevät mahdottomaksi rajavesistöjen porrastamisen suurempina yksikköinä. Voimalaitoksia tulee sen takia olla varsin monta, eivätkä ne voi olla kovin suuria.

Edellä mainitussa komiteamietinnössä todetaan myös, että

Suomea ja Ruotsia koskevien yhteisten sääntöjen luominen käyttöoikeuden saamisesta kosken osiin lienee vaikeasti saavutettavissa, koska näiden maiden lainsäädännöt puheena olevissa kysymyksissä melkoisesti eroavat toisistaan.

***


Miksi vesivoimaloiden rakentamiseen ei Tornionjoessa eikä Muonionjoessa ryhdytty?

Rajajoet ovat tavallisia jokia hankalampia rakentaa monesta eri syystä.

Vesistöalueet oli selvityksessä todettu huonosti soveltuviksi.

Aika ajoi ohi.

Atomivoimaloita alettiin rakentaa vesivoimaloiden sijasta. 

Rajajoet haluttiin säilyttää luonnontilaisina, jolloin ne toimisivat vaelluskalojen kasvualtaina ja virkistyskäytössä.

*
Tornionjoen ja Muonionjoen voimalaitospaikat vesivoimakomitean mietinnössä 1961
Lammasjärven ja Pohjanlahden korkeusero kokonaisuudessaan n 450 metriä


 ***********************

 


1961 helmikuun 7. päivänä



1961 lokakuun 7. päivänä



1961 lokakuun 8. päivänä


1962 tammikuun 4. päivänä






KOSKIKAUPPOJA, RANNANMYYNTEJÄ























1962 Pohjolan Sanomat




1962 tärkeä ruotsalainen kannanotto


**************

LÄTÄSENO

 




Lätäsenon vesistön maisemat eivät olisi tällaiset, jos voimalaitossuunnitelmat
olisivat toteutuneet vesien alkulähteillä, kirjoittajan kuvat vuodelta 1960.

******************

KUKKOLA
Kukkolankoski

Kukkolankoski

Kukkolankoski 1960-luvulla kuului Karungin kuntaan, nykyisin se kuuluu Tornioon
Tornionjoen valjastussuunnitelman viimeinen voimalaitos oli tulossa tähän, kirjoittajan kuvat.